Puoluesidoskartoitus

Puoluesidoskartoitus on puolueen linjan, viestinnän teesien ja ehdokasasettelun määrittämiseen tarkoitetun tiedon tuottamisen väline, jonka avulla kasvatetaan puolueen kannatusta ja vaikuttavuutta vastaamalla kansalaisten olennaisiin odotuksiin.
 
1. Kartoituksen tarkoitus:
 

• Selvittää Suomen ja suomalaisen hyvinvoinnin kehittämisen painopisteet kansalaisten näkökulmasta
  
  
• Määrittää eduskuntapuolueiden vetovoimat ja niiden väliset todelliset kilpailuasemat
  
  
• Määrittää eduskuntapuolueiden vetovoimat segmenteittäin olennaisten kohderyhmien tunnistamiseksi
  
  
• Määrittää kansalaisten politiikkaan liittyvien käsityksiin voimakkaimmin vaikuttavat tiedon lähteet

 

• Määrittää kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen tehokkaimmin vaikuttavat mediat

 
2. Kartoituksen tuottama tieto ja sen hyödyntäminen:
 

• Puolueen nykyisen aseman määritys ja todellisten kilpailijoiden tunnistus => nykytila vs. omat tavoitteet sekä erityisen tarkkailun ja seurannan kohteeksi valittavat puolueet
  
  
• Omaan ja kilpailevien puolueiden vetovoimaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen => puolueen linjan revisiotarpeiden määrittäminen ja kilpailevien puolueiden vetovoimien syiden analysointi
  
  
• Puolueen ydinlinjojen määritys => koko puolueen toimintaa ohjaavat ja sen viestimät arvot ja tavoitteet
  
  
• Ehdokas/edustajakohtaisten teesien määritys => toimijakohtaiset arvot ja tavoitteet, joista syntyy toisiaan täydentävä, kansalaisten tarpeet ja odotukset kattava kokonaisuus => puolueen vetovoiman kasvu
  
  
• Kansalaisten mielikuvia ja käsityksiä voimakkaimmin ohjaavien viestintätapojen ja -kanavien tunnistus => mediatiedottamisen ja internetin hyödyntämisen tehostaminen => vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
  
  
• Äänestyskäyttäytymiseen tehokkaimmin vaikuttavien medioiden tunnistus ja panosallokaation määritys => mediavalintojen optimointi => mainonnan vaikuttavuuden ja panos-tuotossuhteen maksimointi

 
3. Kartoitettavat puolueen kannatukseen vaikuttavat tekijät:

Suomen ja suomalaisen hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvien tekijöiden vaikutukset puolueen vetovoimaan ja puoluesidokseen: koko yleisöön vaikuttavat = puolueen pääteesit, kohderyhmiin vaikuttavat = ehdokas/edustajakohtaiset teesit
 
3.1 Suomen talous:

• valtiontalous (BKT, inflaatio, verotus, velka, työllisyys, energia, rahamarkkinat)
• yritystoiminta (tukitoiminta, säätely, TUPO, valtion omistukset ml. palkitseminen, harmaa talous)
• maatalous (tukitoiminta, lähiruoka, ruoan verotus, ruoan hinta, kilpailu, elintarvikevalvonta)

 
3.2 Suomen kansainvälinen asema:

• EU (jäsenyys, euro, nettomaksut, parlamenttitoiminta, avainvirat vs. Suomen edustus)
• maanpuolustus (liittoutuminen, oma puolustus, vapaaehtoistoiminta, kyberturvallisuus)
• maahanmuutto (säätely, kotouttaminen, harmaa työvoima, rasismi, kehitysyhteistyö)

 
3.3 Terveys- ja hyvinvointipalvelut:

• terveyspalvelut (peruspalvelut, erityispalvelut, lääkehuolto, julkinen vs. yksityinen sektori)
• sosiaalipalvelut (lapset, vanhukset, toimeentulo, kolmas sektori, yksityinen sektori)
• tasa-arvokehitys (sukupuoli, etninen, uskonto, lainsäädäntö)

 
3.4 Turvallisuus- ja hätäpalvelut:

• poliisitoimi (järjestys, turvallisuus, liikenne, rikokset, vartiointi, sisäinen valvonta)
• palo- ja pelastustoimi (hätäkeskukset, resurssit, suojelutoiminta, tiedottaminen)
• rajaturvallisuus ja meripelastus (tulli, rajavalvonta, tuoteturvallisuus, ympäristösuojelu)

 
3.5 Koulutuspalvelut:

• peruskoulutus (oppivelvollisuus, koulusaatavuus, opetuksen laatu, turvallisuus)
• ammatillinen koulutus (ammattikoulut, AMK:t, korkeakoulut, tiede, tutkimus)
• aikuiskoulutus (jatkokoulutus, työllisyyskoulutus, muuntokoulutus)

 
3.6 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut:

• kulttuuripalvelut (teatteri, musiikki, taide, elokuva, kirjallisuus)
• harrastuspalvelut (liikunta, kulttuuri, nuorisotyö)
• järjestö- ja yhdistystoiminta (kolmannen sektorin rooli, toimintatuki)

 
3.7 Kansallinen infrastruktuuri:

• liikenne (maantieliikenne, raideliikenne, lentoliikenne, vesiliikenne, tietoliikenne)
• kaavoitus ja rakentaminen (asunnot, kauppa, teollisuus, vapaa-aika, virkistys)
• ympäristönsuojelu (luonnonsuojelu, energia, matkailu, aluekaavoitus)

 
3.8 Kansalaisviestintä:

• kansalaismielipiteet (mielipideseuranta medioissa ja internetissä, puolueen viestinnän toimivuus)
• kansalaispalaute (puolue- ja henkilöpalaute vs. kanavat ja reagointi, odotusten aktiivinen kartoittaminen)

• kansalaisaloitteet (suhtautuminen aloitteisiin, aloitteellisuuden ja kansalaiskeskustelun aktivointi)